Kosteusmittaukset
Rakennekosteusmittaus
Rakennekosteusmittauksilla saadaan selville rakenteen kosteuspitoisuus suhteellisena kosteutena (esim. betonin ilmahuokoisen kosteusprosentti RH%) tai tilavuuspainona (esim. puun kosteuden tilavuuspainona).
Rakennustyön aikana tulee varmistua ennen lattioiden pinnoittamista, että lattialaatta on tarpeeksi kuivunut ennen pinnoittamista. Kostean betonilattian päällystäminen voi johtaa ikäviin kosteus- ja sisäilmaongelmiin.
Rakenteen pinnoitettavuus mittauksessa noudatetaan rt-kortiston (RT-14-10984) ja kirjan (betonilattiarakenteiden kosteuden hallinta ja päällystäminen) ohjeita.
Betonilattioiden kosteusmittaus voidaan tehdä kahdella eri menetelmällä, porareikämittauksella tai näytepalamenetelmällä. Näytepalamenetelmä on nopeampi ja luotettavampi tapa määrittää laatan kosteuspitoisuus kuin porareikämittaus.
Näytepalamenetelmässä laatasta otetaan ennakkoon määritellyltä syvyydeltä koeputkeen näytepalasia, jotka voidaan analysoida myöhemmin laboratoriossa. Näytepalamenetelmässä rakennuksen tutkimuksen ajankohdan olosuhteet eivät vaikuta mittaustuloksiin.
Porareikämittauksessa rakenteeseen porataan määriteltyyn syvyyteen reikä, joka puhdistetaan, putkitetaan ja tulpataan huolellisesti. Reiän annetaan tasaantua n. kolme vuorokautta ja sitten reiästä mitataan kosteusmittarilla lämpötila ja kosteusprosentti. Rakennuksen sisäilman ja lattialaatan lämpötila ero ei saa olla yli 2oC, joten mittaustapa vaatii tasaisen lämpötilan niin lattialaatalta kuin sisäilmaltakin.
Puunkosteuden mittaus
Puun kosteuden mittaus perustuu puun sähkönvastuksen mittaukseen. Mitä kosteampi mitattava puurakenne on, sitä paremmin se johtaa sähköä eli sähköinen vastus pienenee. Puun rakennekosteuden mittaus suoritetaan ns. piikkimittarilla.
Pintakosteusmittaus
Pintakosteusmittarilla voidaan kartoittaa rakenteiden kosteuseroja esim. pesuhuoneen seinissä ja lattioissa. Pintakosteusmittauksessa mittapää muodostaa materiaaliin pintaan mittauskentän. Mitattuun arvoon vaikuttaa materiaalin tiheys ja sen kosteuspitoisuus. Pintakosteusmittauksessa verrataan oletetun kuivan kohdan mittauslukemaa muualta samasta materiaalista mitattuihin arvoihin.
Pintakosteusmittauksessa saatujen lukemien perusteella ei koskaan tule määrittää esim. betonilattian pinnoituskelpoisuutta. Pintamittaria käytetään kosteuserojen selvittämisessä ja mahdollisten poikkeavien pintakosteuksien havainnoimisessa. Pintamittarin lukemat ovat aina suuntaa antavia.